20 joulu Seniors enjoyng Izola
12 marraskuuta 2016, 15 itävaltalaista matkailijaa aloitti matkansa Izolaan, Sloveniaan. Minä olin erityisessä asemassa, olinhan ryhmän nuorin jäsen ja tuutori.
Ensimmäinen osa matkaamme oli junamatka Grazista pääkaupunkiin Ljubljanaan: välimatka ei ollut pitkä, mikä oli ehdottomasti plussaa. Matka oli miellyttävä – ei junan vaihtoja ja vei vain 4 tuntia – ja aika meni nopeasti jutellen niitä näitä. Yksi ryhmäläisistä oli ottanut slovenian kielen tunteja ja opetti meille muutamia hyödyllisiä sanoja ja sanontoja. Muutamat meistä, jotka olivat käyneet Izolassa aikaisemmin, hehkuttivat sen henkeäsalpaavaa maisemaa.
Ljubljanan juna-asemalla meillä oli pieniä ongelmia epäkunnossa olevan hissin vuoksi, mutta yhdessä selvisimme niistäkin. Lounaalle suuntasimme aseman lähellä sijaitsevaan Kratochwill –ravintolaan, jonka Alenka Ogrin (ZDUS) oli meille varannut. Henkilökunta oli mukavaa ja ruoka herkullista. Lounaan jälkeen matkamme jatkui kohti määränpäätämme Izolaa, hotelli Definin minibusseilla.
Hotelli Delfinissä meitä odotti yllätys kun jokainen sai oman 2h-huoneen merinäköalalla. Lounaalla Alenka kertoi meille matkan ohjelmasta ja DiscOver55 – projektista. Lounaan jälkeen ravintolassa oli elävää musiikkia ja ryhmäläiset saivat tanssia ja pitää hauskaa englantilaisen ja slovenialaisen musiikin tahdissa.
Seuraavana päivänä, sunnuntaina, jotkut ryhmäläisistä osallistuivat aamu aktiviteetteihin (7.30–8.00) kuntoilutunnille ja vesijumppaan. Aamiaisen jälkeen tapasimme hotellin johtajan Nina Golobin, joka esitteli hotellin ja yhteyden ZDUSiin. Hotelli oli rakennettu eläkeläisjärjestön tuella ja sen painopistealuiena olivat eläkeläisten rentoutuminen ja lomailu.
Slovenialla on vain 46 kilometriä Adrianmeren rantaa joten heidän on ollut pakko löytää muita matkailuvetovoimatekijöitä. Hotelli Delfin on suunniteltu hyvinvointikeitaaksi, johon kuuluu tästä lähtien myös Kneipp Garden, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia terapiamuotoja (”Kneipp therapy”) vesihoitoja, vaihtoehtoislääkkeitä, liikuntaa ja ravitsemusneuvontaa.
Iltapäivällä meillä on opastettu kierros Izolan historialliseen keskustaan. Ennen Izolan on ollut saari (Isola italiaksi tarkoittaa saarta) ja sen historian voi tuntea kaupungilla kulkiessaan. Arkkitehtuuri on kaunista. Pysähdyimme maistelemaan kierroksella myös viiniä ja prosciuttoa. Lounaalla keskustelimme Itävallan ja Slovenian historiasta, mitä meillä oli yhteistä, mitä yleensäkin tiesimme toistemme maista.
Maanantaina, paikallinen ”Bora” –tuuli puhalsi kylmästi kun teimme teemoitetun kävelyretken ”Strunjan” (palkittu teemakävely) Irenan ja Alenkan kanssa. Tyypillisen slovenilaisen lounaan nautimme paikallisten suosiossa olevassa tavernassa; Kakis – jälkiruoka oli oikea herkku. Opimme myös, että paikallinen erikoisuus on erikoissuola, White Gold.
Iltapäivällä vierailimme Venetsiaa muistuttavassa Piranissa; viulisti Guiseppe Tartini on asunut siellä ja keskusaukio on nimetty hänen mukaansa. Pyhä George on kaupungin suojelija ja mäellä sijaitseva kirkko on pyhitetty hänelle. Pysähdyimme matkalla myös Portorozissa mikä tunnettiin jo 1300 –luvulla terveyslomakohteena. Koimme ihanan auringonlaskun nk. ruusujen kaupungissa.
Neljäntenä päivänä vierailimme Izolan vihreillä alueilla. 16 pysähdyksen retki oli hotellin kehittämä ja sisälsi myös pysähdyksen Kneipp Gardenissa. Lounastimme Gostilna Dorossa, yhdessä Izolan parhaimmista ravintoloista, joka tarjosi meille erikoisherkkuaan, ankkaa ja punakaalia, Pyhän Martinin päivän kunniaksi. Illallisen jälkeen nautimme musiikista – ikivihreitä ja saksalaisia lauluja – hotellilla.
Keskiviikkona vierailimme maatilalla jossa tutustuimme oliiviöljyn valmistukseen. Vierailu Hrastovljen kirjossa oli myös ainutlaatuinen kokemus; kuuluisat frescot löydettiin 1949, esittäen raamatun perusteita. Tutustumme myös Koperin, slovenialaisen osan suurimpaan kaupunkiin, roomalaiseen aikaan sitä kutsuttiin ”Goat Island” (Vuohisaari). Kaupunki on hyvin moderni mutta venetsialaisten hallitsijoiden vaikutus näkyy selvästi kaupungissa. Vieläkin kaupungissa on nähtävillä ko ajan hohto. Kävimme myös alueen suurimmassa viinikellarissa Vino Koperissa, jossa maistelimme alueen tyypillisiä viinejä malvzija ja Refoscoa. Nautimme myös illallisen siellä.
Torstaina, viimeisenä päivänämme, ajoimme takaisin Ljubljanaan. Opastetulla kaupunkikierroksella Ljubljanan keskustassa tutustuimme yhden euroopan vihreimmän kaupungin salaisuuksiin. Lounaan jälkeen siirryimme rautatieasemalle ja sieltä matkasimme kotiin. Olimme surullisia että matka päättyi mutta samalla olimme innokkaita kertomaan muille matkan kohokohdista.
Yksi parhaista matkamuistoista ovat varmasti ihanat ihmiset. Ihmiset olivat ystävällisiä ja yrittivät puhua muutaman sanan saksaakin. Myös me yritimme opetella slovenialaisia sanoja, mutta kieli on todella vaikea. Olisi ollut kiva saa kielitunti hotellilla, jotta olisimme oppineet muutamia sanoja. Yhteenvetona voin sanoa, että muutamat meistä odottavat pääsevänsä uudestaan Izolaan, koska se ei ole niin kaukana kotoa ja Slovenia on halpa maa Itävaltaan verrattuna. Itse koen olevan liian nuori Hotel Delfinin asiakkaaksi, mutta isovanhempani varmasti olisivat oikea kohderyhmä. Ohjelma oli monipuolinen, mutta jonain päivinä sitä oli liikaa. Mielestäni yksi retkipäivä olisi ollut riittävä. Mutta kaiken kaikkiaan vietimme ihania päivä kauniilla alueella ja voimme ehdottomasti suositella sitä vanhemmille ihmisille.